Kiinan opettajien koulutus ja kelpoisuusehdot

Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen tutkintovaatimuksiin on tullut lukuvuonna 2014-2015 uutuutena aineenopettajakoulutuslinja (kiina ja japani). Helsingin yliopistossa voi siis nyt ensimmäisenä Suomessa pätevöityä kiinan tai japanin aineenopettajaksi. Aiemmin valmistuneet ja opinnoissaan loppusuoralla olevat kiinnostuneet voivat tiedustella pätevyyden myöntämisestä takautuvasti. Uusien tutkintovaatimusten mukaan opiskelevat voivat suorittaa opettajan pätevyyteen tarvittavat kurssit osana tutkintoa. Aiemmin tai muualla opiskelleiden lisäopintojen tarve arvioidaan erikseen.

Ylemmän korkeakoulututkinnon ja opetettavan aineen / opetettavien aineiden riittävien opintojen lisäksi pätevyyteen vaaditaan myös suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op). Katso tästä Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan opintoasiainsuunnittelija Johanna Harjun esitys aiheesta (8.10.2014).

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa alkoi syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kiinan ja japanin didaktiikan täydennyskoulutushanke, joka toteteuttiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Aasian- ja Itä-Aasian tutkimuksen oppianeen kanssa. Yanzu-hanke oli vahvasti mukana koulutuksen suunnittelussa. Pilottihankkeessa haluttiin keskittyä erityisesti kielen hyvään opetukseen ja opetusmenetelmien kehittämiseen eli kielididaktiikkaan spesifisti kiinan ja japanin näkökulmasta. Koulutus oli laajudeltaan 10 opintopistettä ja siihen osallistui 12 kiinan kielen ja 12 japanin kielen opettajaa. Koulutus päättyi lokakuussa 2014. Jatkosta ei ole tässä vaiheessa tietoa.

Koulutuksen moduulit ohjelmineen:

Moduuli I Yhteiskunnat ja kulttuuri opetuksessa 1,5 op (22.-23.11.2013)
Moduuli II Kirjoitusmerkit ja media opetuksen tukena 1,5 op (17.-18.1.2014)
Moduuli III Eurooppalainen viitekehys kiinan ja japanin kielen oppimisessa 3 op (7.-8.3.2014)
Moduuli IV 5.-6.9.2014

Voit tutustua myös Suomen laissa määriteltyihin yleisiin aineenopettajan kelpoisuusehtoihin lukioissa.