Raportti: Yanzu-forum 7.3.2012

Kuva: Mariliina Räsänen

Kiinaa opettavat lukiot kokoontuivat keskiviikkona 7.3.2012 Helsinkiin seminaariin pohtimaan kiinan opetuksen tilannetta ja tulevaisuudenkuvia. Näyttävästi esillä olivat myös Rovion vihaiset linnut.

Seminaaripäivän puheenvuorot aloittanut Elinkeinoelämän Keskusliiton johtaja Timo Kekkonen korosti vuorovaikutuksen, verkostoitumisen ja kielitaidon merkitystä tulevaisuuden työelämätaitoina. “Tärkeää ei ole yksinomaan, mitä opetetaan, vaan miten opetetaan”, johtaja Kekkonen muistutti. Kiinaa Suomessa edistävä Yanzu-hanke tavoittelee omalla työllään juuri Suomen lukioiden verkostoitumista, vuorovaikutusta ja kiinan kielen opetuksen kehittymistä.

Vaikuttavaa tukea Yanzu-hankkeelle

Keskiviikon seminaariin kokoontui vaikuttava joukko kiinan opetuksen kehityksestä kiinnostuneita: Elinkeinoelämän Keskusliiton johtaja Timo Kekkosen lisäksi puheenvuoronsa esittivät muun muassa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä, Kiinan Suomen-suurlähetystön opetussihteeri Deng Liming, Helsingin yliopiston professori Juha Janhunen ja Konfutse-instituutin johtaja Anja Lahtinen. Yanzu-hankkeessa lukioita on tällä hetkellä 15, mutta seminaariin osallistujia oli saapunut myös muista lukioista, kaiken kaikkiaan nelisenkymmentä henkeä.

Innoitusta Ranskasta

Päivän pääpuhuja oli ranskalainen kiinan koulutuksen uranuurtaja, professori Joel Belassen. Nykyisin kiinan opetus kattaa koko Ranskan maantieteellisen alueen. Kiinaa tarjotaan jo 25 alakoulussa, ja yläkoulujen ja lukioiden yhteenlaskettu kiinanopiskelijoiden määrä on kivunnut yli 30000:n. Pääaineena ranskaa voi opiskella 25 korkeakoulussa, ja vuonna 1984 perustetun Ranskan kiinanopettajien yhdistyksen jäsenmäärä on noussut jo yli neljäänsataan. Suomen kiinanopettajien yhdistys perustettiin viime vuonna. Belassenin mukaan juuri opettajayhdistyksen merkitys on Ranskassa ollut erityisen tärkeä.

Kiinaa myös yläkouluihin

Aktiivisesti alkanutta valtakunnallista Yanzu-hanketta kaavaillaan laajennettavaksi myös yläkouluihin. Kiinaa voi opiskella Suomessa noin kahdessakymmenessä lukiossa, mutta vain harvassa yläkoulussa on vielä tarjolla kiinan kursseja. Helsingin Meilahden koulussa kiinaa voi opiskella pitkänä kielenä jo alakoulusta saakka ja tarjolla on myös kaksikielistä opetusta. Meilahden lisäksi kiinan opetusta peruskoulutasolla on Suomessa tiettävästi tarjolla vain Joensuun normaalikoulussa sekä Turussa Luostarivuoren koulussa.

Vuorovaikutustaitojen tärkeys

Keskiviikkona Helsingissä kuultiin varsin yksimielisiä puheenvuoroja Kiinan talouden ja maailmanpoliittisen merkityksen kasvusta. Johtaja Timo Kekkonen painotti puheenvuorossaan, että EK:n selvitysten mukaan tulevaisuuden työelämän eri tehtävissä tarvitaan eritasoisia eri kielten taitajia. Pelkkä kielen osaaminen sinänsä ei riitä, vaan olennaista on kyky vuorovaikutukseen, taito keskustella ja ilmaista itseään ymmärrettävästi ja vakuuttavasti. Kielen osaamisen lisäksi tarvitaan hyvää kulttuuriosaamista.

Monipuolisuutta kaivataan

Tulevaisuuden työelämässä tarvittavien kielten joukkoon tekevät EK:n mukaan voimakasta nousua venäjä, portugali, kiina ja espanja. Puheenvuoronsa lopuksi Kekkonen otti esille Kieliparlamentin viime vuoden huhtikuun lausuman: “Työelämä kaipaa diversiteettiä, järjestelmä luo yksipuolisuutta.”

Kiina ylioppilaskirjoitusten kieleksi?

Yanzu-hanketta koordinoivan Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper uskoo kiinan nousevan myös ylioppilaskirjoitusten kieleksi. Yanzu-hankkeen alaisuudessa toimii myös opetussuunnitelmaryhmä, jonka tavoitteena selvittää lukion B3-kielen opetussuunnitelman soveltuvuutta kiinaan. “Olemme avanneet hankkeelle myös omat nettisivut”, esitteli hankkeen koordinaattori Minna Koskinen. “Jo nyt sivuilla on paljon ajankohtaista tietoa kiinan opetuksesta, ja opetussuunnitelmaryhmän ehdotukset lukion kiinan kurssikuvauksiksi lisäämme sivuille myös heti, kun ne vain valmistuvat.”

Suomessakin voi pian pätevöityä kiinan opettajaksi

Professori Juha Janhunen valotti puheenvuorossaan aivan ensimmäiseksi kiinaa puhuvien määriä: mandariinikinaa puhuu äidinkielenään noin 900 miljoonaa henkeä, Shanghain wumurretta 80 miljoonaa ja Kantonin yue-murretta 60 miljoonaa henkeä. Professori Janhunen kertoi myös, että kiinan didaktiikka on nyt tulossa osaksi kiinaan erikoistuvien pääainetutkintoa Helsingin yliopistossa. Jos opiskelija suorittaa kiinan opintojensa lisäksi myös pedagogiset opinnot, on hänen mahdollista pätevöityä kiinan kielen opettajaksi.

Aito kielihanke – jatkuu 6 vuotta?

Päivän puheenvuorot päättänyt opetusneuvos Paula Mattila antoi kiitosta Yanzu-hankkeelle: “Yanzu-hanke on aito kielen kehittämishanke, jossa rahoja ei ole tuhlailtu matkustamiseen, vaan ne on käytetty aidosti kiinan kielen opetuksen edistämiseen.” Mattila muistutti, että kansallisesti tärkeille hankkeille on rahoitusta joskus myönnetty jopa kuudeksi vuodeksikin, vaikka normaali hankkeiden kesto onkin kolme vuotta.